Hoitajamitoitus ja hoitotakuu ovat vääriä ratkaisuja oikeisiin ongelmiin
Mielipidekirjoitus Länsiväylässä 13.2.2023
Hoitoon seitsemässä päivässä ja runsaasti lisää henkilökuntaa vanhustenpalveluihin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta – ja niin luultavasti onkin. Pian voimaan tuleva hoitotakuu ja hoitajamitoitus ovat yrityksiä puuttua sote-järjestelmämme keskeisiin ongelmiin, mutta valitettavasti ne uhkaavat siirtää ongelmat toisaalle.
Vanhusten asumispalveluiden hoitajamitoitus kiristyy asteittain ja kaavailtuun 0,7 mitoitukseen päästään joulukuussa. Mitoituksen ongelmat ovat jo nähtävissä. Kotihoidon henkilökuntaa joudutaan siirtämään asumispalveluihin ja hoivapaikkoja joudutaan pitämään tyhjinä, kun mitoitusta vastaavaa henkilöstöä ei ole saatavilla. Olot siis asumispalveluissa kyllä paranevat, mutta samalla kynnys palveluiden piiriin pääsemiseksi nousee. Yhä huonokuntoisemmat iäkkäät joutuvat tyytymään kotihoitoon.
Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon on päästävä vuodesta 2024 lähtien seitsemässä päivässä nykyisen kolmen kuukauden sijaan. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen. Tällä hetkellä THL:n mukaan noin 450 henkeä jonottaa yli 3 kuukautta saadakseen hoitoa ja yli viikon jonottaa noin 24 000 henkeä. Ilman resurssien lisäystä hoitotakuu uhkaa jäädä näennäiseksi.
Hoitajamitoituksen ja hoitotakuun tavoitteet ovat hyvin kannatettavia, mutta pistemäisillä korjauksilla ei saavuteta kestäviä muutoksia. Henkilöstökysymyksen ratkaisemiseksi tulisi houkutella osaajia ulkomailta ja tunnistaa, että vanhusten arjessa voi avustaa myös ilman vuosien koulutusta. Hoitotakuussa onnistumiseksi vaaditaan entistä enemmän panostuksia perusterveydenhuoltoon. Avainkysymys on julkisen terveydenhuollon tekeminen houkuttelevaksi sote-alan henkilökunnalle.
Karin Cederlöf
juristi
eduskuntavaaliehdokas (r.)
